By Markku Saksa
Amerikkalainen nuoren polven huippututkija Parag Khanna ennustaa, että Euroopan mahti kasvaa ja Yhdysvalloista tulee ihan vain tavallinen suurvalta.
NEW YORK. Amerikkalainen tutkija Parag Khanna sanoi sen oikealla hetkellä ääneen: Yhdysvaltain johtoasema murenee, ja maa muuttuu tavalliseksi supervallaksi Kiinan ja EU:n rinnalle. Khannan käyttämä ilmaisu "Yhdysvaltain jälkeinen maailma" iski amerikkalaisiin. Kun New York Times Magazine -lehti julkaisi tammikuussa otteen Khannan maaliskuussa ilmestyvästä kirjasta The Second World: Empires and Influence in the New Global Order (Toinen maailma: Suurvallat ja niiden vaikutus maailmanjärjestykseen), Khanna sai tuhansia sähköposteja, soittoja kongressin jäseniltä, pyyntöjä puhumaan. "Nämä ajatukset olivat ilmassa. Minä vain osuin esittämään ne oikeaan aikaan", Khanna sanoo.
Khanna hahmottelee maailman, jota hallitsee kolme supervaltaa: EU, Kiina ja Yhdysvallat. Khanna sanoo kirjassaan, että Bryssel on vakauden ja rauhan tuoja, uusi Rooma. "Eurooppa on Yhdysvaltoja rikkaampi, suurempi ja politiikassaan taitavampi. Maat odottavat vuoroaan Euroopan portilla päästäkseen jäseniksi. Mikä muu suurvalta kasvaa?" Khanna kysyy ja tarjoaa vihreää teetä pienessä kaksiossaan New Yorkin Manhattanilla. Syntyjään Khanna on Intiasta. Lahjakas oppilas lähetettiin opiskelemaan Saksaan. Sieltä matka jatkui Yhdysvaltoihin. Nyt 30-vuotias Khanna on Yhdysvaltain kansalainen, ja hän työskentelee Yhdysvaltojen tulevaisuuden strategioita miettivässä New America Foundationissa. Kirjaansa varten Khanna matkusti 40 maassa. Häntä kiinnostivat "toisen maailman maat", siis ne maat, jotka eivät ole rikkaita eivätkä köyhiä. Hän tapasi kansaa, tutkijoita, poliitikkoja ja toimittajia ja tuli siihen tulokseen, että teollisuusmaiksi nousemassa olevat maat eivät halua toteuttaa amerikkalaista unelmaa vaan ne tavoittelevat eurooppalaista mallia. Mallia, johon kuuluu parlamentarismi, sosiaalinen huolenpito, ympäristöstä huolehtiminen ja ennen kaikkea halu huolehtia kansainvälisistä ongelmista yhteistyöllä ja neuvotteluilla. "Euroopalla ei ole paljon asevoimaa, koska se ei tarvitse sitä." Khannan mukaan eurooppalaista järjestelmää haluavat esimerkiksi Turkki, Azerbaidžan ja Ukraina, joissa on yhteensä 125 miljoonaa ihmistä. Ja vaikka Eurooppa ei ole vielä kiinteytynyt samanlaiseksi kokonaisuudeksi kuin Yhdysvallat, se on jo tarpeeksi yhtenäinen toimiakseen monessa asiassa maailmalla. "Kun eurooppalaiset pohtivat, pitäisikö unionin kasvaa vai syventyä, minun mielestäni molemmat ovat jo tapahtuneet." Amerikkalaiset tuppaavat naureskelemaan Euroopan vähäiselle sotilaalliselle voimalle. Yhdysvallat sen sijaan käyttää sotilasmenoihin yhtä paljon rahaa kuin muu maailma yhteensä. Mutta aseylivoimasta ei Khannan mukaan ole hyötyä Yhdysvaltojen ulkopoliittisille tavoitteille: vapaakaupan laajentaminen ei ole edistynyt, suhteet Etelä-Amerikan maihin eivät ole parantuneet, Afganistan ja Irak eivät ole rauhoittuneet, Pakistaniin ei ole saatu Yhdysvalloille suopeampaa hallitusta, Venäjän hillitseminen ei ole onnistunut, eikä Intia rakenna Yhdysvalloille mieluista ydinasepolitiikkaa. "Amerikkalaisilla ei ole viime vuosilta yhtään sellaista onnistumista, joka voitaisiin laskea sotilaallisen voiman ansioksi." Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates tunnusti ongelman ennen joulua ja vaati varoja diplomatiaan. Hän huomautti, että Yhdysvaltain koko ulkoministeriötä pyöritetään samalla rahasummalla, minkä puolustusministeriö käyttää henkilökuntansa terveydenhoitoon. Viikko sitten Gates varoitti Nato-maita puolustusliiton hajoamisesta, mikäli se ei toimi yhtenäisesti. Khannan mielestä Suomen ei kannata liittyä Natoon, se on "viime vuosituhannen organisaatio". Hänen mielestään Natosta on tulossa sekä tyyliltään että säännöiltään pikemminkin halukkaiden ryhmä kuin kova liitto. Se tähtää Euroopan ulkopuolisiin operaatioihin Afganistanissa ja mahdollisesti muualla Lähi-idässä. Naton heikkous on väliaikaisissa ad hoc -operaatioissa, joihin saadaan mukaan vain muutama Nato-maa, mutta ei transatlanttista yhteisöä kokonaisuudessaan. "EU sen sijaan tarjoaa turvatakuiden ohella myös laaja-alaista taloudellista, sosiaalista ja poliittista yhdentymistä, joka syventää yhteistä turvallisuutta jäsenvaltioiden parissa. Ainoa organisaatio, joka puhuu Euroopan nimissä, on EU." Jos luulee Naton tuovan Suomelle turvallisuutta, voikin käydä päinvastoin. "Miksi Suomen pitäisi ärsyttää Venäjää liittymällä organisaatioon, josta sille ei ole kovin suurta hyötyä? Suomi kuuluu länsimaihin ilman Nato-leimaakin." Venäjän Khanna uskoo jäävän toisen maailman maaksi. Vaikka Venäjällä on öljyä ja kaasua, tulonjako on vinoutunutta ja politiikka kiistanalaista. Venäjältä puuttuu myös teknologia ja diplomaattinen ulottuvuus, jolla se voisi varmistaa asemansa maailmassa samaan tapaan kuin Yhdysvallat, EU ja Kiina tekevät. Monet tutkijat vertaavat Venäjää Angolaan sen perusteella, miten maa käyttää öljyrahansa. Rikkaat ostavat mieluummin Mersuja kuin investoivat yhteiskunnan perusrakenteisiin. "Venäjän pitäisi panna tuotekehitystyöhön huikeasti enemmän rahaa, jos se haluaa vakiintua." Väestökehityskin on ongelma. Venäjän väkiluku laskee. Ja kun Neuvostoliiton aikana pakkosiirretyt ihmiset muuttavat lännemmäs parempiin oloihin, Siperiaan jää tyhjiö. Se täyttyy kiinalaisista. Oikeastaan kiinalaiset ovat liisanneet Siperian, samaan tapaan kuin liisataan autoja, Khanna sanoo. "He vain ottavat siitä hyödyn irti."